Lintukuvauksesta: Haastattelussa Jari Peltomäki

Luonto- ja lintukuvaus tuntuu olevan harrastuksena Suomessakin kovassa nosteessa ja monille varmaan on tullut mieleen, että esimerkiksi oman kotipihan ruokintapaikan lajeja olisi hienoa päästä ikuistamaan kameralla. Iloksemme ammattiluontokuvaaja Jari Peltomäki lupasi blogiimme haastattelun sekä vinkkejä pihalintujen kuvaamiseen.

Oululainen Jari Peltomäki on kuvannut lintuja ja muuta luontoa yli 40 vuotta, niistä viimeiset 20 vuotta ammatikseen. Jari on Olympus-kameramerkin lähettiläs sekä yksi Lintukuvauksen käsikirjan kirjoittajista yhdessä Markus Varesvuon ja Bence Matén kanssa. Kirja on julkaistu suomeksi, ranskaksi, saksaksi, englanniksi sekä kiinaksi ja se oli ilmestyessään Tieto-Finlandia -ehdokas. Suomenkielinen painos Lintukuvauksen käsikirjasta on kustantajalta loppu. Toivottavaa olisi, että siitä saataisiin tulevaisuudessa uusi painos, sillä teos on erittäin hyvä johdatus lintukuvaukseen.

Jarin perustama Finnature Oy on Suomen suurin lintu- ja luontokuvausmatkojen järjestäjä, ja Lintustoren porukoillakin on ollut ilo osallistua pari kertaa Finnaturen kuvaussessioille huippupuitteissa. Jos lintukuvaus kiinnostaa, niin voimme lämpimästi suositella heidän kuvauskojuja ja -kurssejaan, joihin voi tutustua Finnaturen verkkosivuilla.

Kerro Jari ensin hieman omasta lintuharrastustaustasi sekä siitä, että miten päädyit kuvaamaan lintuja ja luontoa.

Noin 10 vuotiaana porilaisena kaupunkilaiskoulupoikana kuljin enon matkassa metsästysretkillä. En itse kuitenkaan metsästänyt vaan toimin noutavana koirana. Enon lintutuntemus teki minuun vaikutuksen ja hieman myöhemmin minulla oli koulussa lintuharrastukseen innostava opettaja, joka pyysi kirjaamaan ylös kevään ensimmäisiä muuttolintuhavaintoja. Lintuharrastukseni on alkanut silloin vuonna 1977. Aika nopeasti tuli mukaan myös lintujen valokuvaaminen, jota tehtiin yhdessä kavereiden kanssa mustavalkoisella filmillä. Ensimmäisen kamerani sain 1978 ja se oli venäläisvalmisteinen Zenit TTL.

Onko sinulla joitain suosikkilintulajeja, joiden kuvaamisesta erityisesti nautit?

Olen erityisesti ihastunut pöllöihin ja lapinpöllö on ehdottomasti suosikkilintulajini. Olen asunut Oulun seudulla vuodesta 1992 alkaen ja olen täällä tehnyt paljon töitä erityisesti lapinpöllöjen, mutta myös muiden pöllöjen kanssa. Rakennamme lapinpöllölle tekopesiä ja laitamme muille pöllöille ja linnuille pönttöjä vuosittain erityisesti Oulun seudulle. Pöllöt ovat jotenkin salaperäisiä, koska ne ovat pääosin yöaktiivisia ja lentää liihottavat täysin äänettömästi. Lisäksi niiden katseessa on ”inhimillisyyttä” ja onkin ollut hienoa seurata aitiopaikalta piilokojusta, miten hellästi pöllöemo huolehtii poikasistaan.

Olet kuvannut lintuja jo pitkään ja olet nähnyt kameralaitteiden kehityksen filmikuvauksesta digipeilijärkkäreihin sekä siitä edelleen peilittömiin kameroihin. Miten lintukuvaus on konkreettisesti muuttunut tänä aikana tekniikan muuttuessa? Jos ajatellaan kameroiden ja objektiivien tekniikkaa, niin mitä uutta ajattelet lähitulevaisuuden tuovan tullessaan lintukuvaukseen vaikkapa seuraavan 5-10 vuoden sisällä?

Vaikka valokuvauksen periaatteet ovat täysin samanlaiset kuin 70-luvulla, niin käytettävä kameratekniikka on tänä aikana kehittynyt aivan valtavasti. En todellakaan kaipaa analogisten kameroiden filminvaihtoa tai hitautta. Suurin murros tapahtui 2000 luvun alkupuolella kun analogiset kamerat vaihtuivat digitaalisiin nopeammin kuin kukaan uskalsi ennustaa. Parhaillaan on tapahtumassa lähes yhtä nopea muutos peilillisten digijärjestelmäkameroiden vaihtuessa peilittömiin digikameroihin. Peilittömät digikamerat on mahdollista rakentaa paljon pienemmiksi ja nopeammiksi kuin vanhaan peilitekniikkaan perustuvat digijärjestelmäkamerat. Uskon, että aivan lähitulevaisuudessa kameroilla kuvataan esimerkiksi 8k videota, joista poimitaan tarvittavat still- kuvat julkaisuihin ja sosiaaliseen mediaan. Toivottavasti kuvankäsittelyohjelmien tekoäly kehittyy yhtä aikaa kameroiden kanssa, koska jo tällä hetkellä otettujen kuvien määrä on vaikea hallita.

Kuinka pitkälle etukäteen mietitty on ammattilintukuvaajan kuvausprosessi? Syntyykö hyviä lintukuvia usein spontaaneissa kuvaustilanteissa?

Kuvaan yli 90 % kuvistani piilokojuista, joiden paikka on mietitty tarkasti. Olen ottanut huomioon kuvakulman, valon suunnan ja taustan. Pieni osa kuvista syntyy spontaanisti esimerkiksi auton ikkunasta kun eteen tulee joku yllättävä tilanne. Eli kamera kannattaa olla aina kuvausvalmiina!

Kuinka suuri merkitys kuvankäsittelyllä on digikuvausaikana? Jos verrataan itse kuvaamiseen, niin kuinka pitkä aika sinulla menee kuvankäsittelyyn tietokoneella?

Kuvien käsittely on todella tärkeää, etenkin kun kuvataan raakakuvia. Raakakuvien ottaminen kannattaa, koska kuvissa on enemmän käsittelyvaraa. Toisaalta taas jpg-kuvien ottamisessa säästää aikaa. Itse vietän aivan liian vähän aikaa kuvien käsittelyyn. Kuvaan raakakuvia ja pääsääntöisesti käyn otetut kuvat nopeasti läpi läppärillä ja valitsen muutaman kuvan kehittämistä varten. Kuvat käyn läpi Photomechanic ohjelmalla ja kopioin kehitettävät kuvat omaan kansioon, josta luen ne Lightroomin, jolla teen suurimmat säädöt ja rajaukset kuviin.

Lintukuvauksessa on omanlaisensa haasteet kuvaajalle ja kalustolle verrattuna vaikkapa maisema- tai studiokuvaamiseen. Linnut ovat nopeita ja arkoja, ja kuvaus tapahtuu useimmiten kaukaa ja luonnonvalossa. Mihin seikkoihin lintukuvausta aloittavan harrastajan kannattaa kiinnittää huomiota ensimmäistä kamerakalustoa hankittaessa?

Lintukuvauksessa tarvitaan suhteellisen pitkää objektiivin polttoväliä ja sanoisin että 300 mm on jo melko hyvä lintukuvauksessa. Lisäksi lintukuvaajan kameralta vaaditaan nopeutta eli mitä nopeampaa ja pidempää sarjakuvausta kamera pystyy ottamaan, niin sitä parempi kun kuvataan nopeasti liikkuvia lintuja. Automaattitarkennuksen tulee olla nopea ja hyvin toimiva. Pääsääntöisesti asia menee niin, että hyvä objektiivi säilyttää arvonsa paremmin kuin kameran runko eli jos joutuu miettimään kumpaan satsaa enemmän, niin silloin kannattaa sijoittaa objektiiviin! Mielestäni erinomainen ja kohtuuhintainen vaihtoehto on tällä hetkellä Olympuksen OM-D E-M1 MarkII ja siihen 40-150 mm f2.8 objektiivi. Kyseisestä yhdistelmästä löytyy nopeutta ja valovoimaa. Lisäksi siihen voi laittaa vielä 1,4 telejatkeen, jolloin objektiivin ulottuvuus yltää jo 420 mm asti täyden kennon maailmassa.

Mitä vinkkejä sinulla olisi antaa piharuokinnalla käyvien lintujen kuvaamiseen?

Itse olen virittänyt kotiruokinnan siten, että pääsen mahdollisimman helposti kuvaamaan ruokinnalla käyviä lintuja yhden huoneen ikkunan läpi. Avaan kaksikerroksisen sisäikkunan ja kuvaan yksinkertaisen uloimmaisen ruudun läpi. Kylmällä säällä voin joutua käyttämään puhaltavaa lisälämmitintä ikkunan kirkkaana pitämiseksi, koska se tahtoo huurtua helposti. Tuo kuvauspaikalle jotakin rekvisiittaa – istumaoksaa tms. joissa ruokintapaikalle tulevat linnut näyttävät luonnollisilta. Mitä monipuolisemmin ruokaa on tarjolla, niin sitä monipuolisempi lajivalikoima lintuja yleensä vierailee ruokinnalla.

Kuvaajalla on oman toimintansa osalta eettinen vastuu kuvattujen yksilöiden hyvinvoinnista kuvaustilanteessa. Mitä pitää kuvatessa ottaa huomioon, jotta lintujen hyvinvointi ei häiriinny?

Mielestäni paras tapa kuvata lintuja on se, että antaa lintujen vapaaehtoisesti tulla lähellesi. Jos taas koitat lähestyä ruokailevia tai lepäileviä lintuja, niin jossain vaiheessa todennäköisesti menet liian lähelle ja linnut joutuvat väistymään sinua. Sen vuoksi kuvaan itse pääsääntöisesti piilokojusta ja annan lintujen tulla lähelleni. Käytän paljon lintujen ruokaa houkuttimena saadakseni linnut tulemaan kojun eteen kuvattavaksi.

Blogin ensimmäinen kuva © Chris Eyre-Walker, muut kuvat © Jari Peltomäki

Ps. Huomasithan, että Jarin ja David Tiplingin kirja pöllöistä on saatavilla verkkokaupastamme.